Julkaistu 01.2.2021 | Päivitetty 18.2.2022
Hölkkä – olenko ikinä hölkännyt?
Voin kertoa sen, että en ole ikinä ollut intohimoinen urheilija. Se, että en ole koskaan saanut palavaa intoa hölkkään, juontuu menneisyydestäni. Olen myös itse itselleni lyönyt asioita ”lukkoon” päähäni ja ne ovat hyvin syvälle iskostuneet.
Olen aina ollut lapsesta asti pyöreä ja ylipainoinen. Se, että ala- asteella sain kuulla naurua ja ilkkumista ylipainon + huonon kuntoni johdosta, ei motivoinut edes yrittämään enempää. Siispä jämähdin ajatuksiin, että en tule koskaan olemaankaan hyvä liikunnassa koska olen ylipainoinen.
Mistä ihminen voi edes tietää, että onko se hyvä jossain jos ei koskaan ole antanut kaikkeansa asiaan eteen?
Se, että on huonoja kokemuksia menneisyydestä liikunnan tai minkä tahansa asian takia, ei tarkoita sitä että koko tulevaisuus olisi kiveen hakattu niihin uskomuksiin.
Eihän ne ilkkuvat naurut + katseetkaan tunnu kivalle jos ei osaa hyvin harrastaa liikuntaa ja häpeää itseään mutta ihmiset ovat ilkeitä, niin lapsetkin entä kuin myös aikuisetkin.
Mutta nyt aikuisiällä sitä huomaa pikkuhiljaa, että en olekaan huono. Ja miten voin edes olla huono jos en ole antanut kaikkeani jollekin asialle?
Ainoa asia joka rajoittaa omia tekemisiään + tavoitteiden saavuttamista, on pelkästään oma mieli! Kyllä. Useimmiten ihminen pystyy asioihin ja valitettavasti sitäkin useammin ihminen päättää, että ei pysty vaikka todellisuudessa pystyisikin.
Nyt on sinun aikasi ottaa pallo omiin käsiisi. Jos ei ole pitänyt palloa käsissään, niin ei voi tietää edes kuinka hyväksi voi tulla. Vaikka maailmanmestariksi. Niin kauan kun jalat toimii, niin on toivoa. Vaikkei jalat toimisikaan, niin toivoa on silti, niin kauan kuin henki pihisee.
On ihan turha lähteä elää elämää muiden ihmisten ajatuksien ja sanomisien mukaan.
Jos eläisin muiden ihmisten sanomisien ja jokaisen vinkin mukaan, niin tuskin olisin uskaltautunut irtisanoutumaan vakituiselta työpaikaltani. Irtisanouduin omasta halustani ja halusin aloittaa bloggaamisen. Elämä voi päättyä hyvinkin lyhyeen, joten haluan tuntea tekeväni jotain merkityksellistä.
Koen, että bloggaamalla teen jotain merkityksellistä. Se, että sinä luet tätä tekstiä, antaa blogilleni suurta merkitystä ja tarkoitusta, kiitos siitä.
Vaikka moni läheiseni ja tuttuni varoittelikin minua siitä, että ei kannata irtisanoutua vakituiselta työpaikalta, niin pysyin silti päätöksessäni. Se, että ihmiset varoittelivat minua siitä, ettei kannata irtisanoutua töistä, pohjautui pelkästään hyväntahtoisuuteen.
Hyvän ystäväni joka on itsekin yrittäjä & puolisoni tuella olen saanut motivoitua itseäni uskomaan, että minäkin voin onnistua yrittäjyyden taipaleellani.
Onhan vakituinen työpaikka kuitenkin ”varma” taloudellinen turva vaikkei mikään ole oikeasti koskaan varmaa.
Työpaikka jossa olin useamman vuoden, oli ihan mahtava paikka! Ihanat työkaverit ja asiakkaat. Mutta olen luonteeltani niin omien teiden kulkija ja haaveilija toisinaan, niin jos voisin nuo piirteet kääntää edukseni, niin miksi en yrittäisi?
Ota riski! Koko elämä on riskiä. Ihminen, joka menee pisimmälle on usein se, joka uskaltaa tehdä ja kokeilla rajojaan. Varman päälle kulkeva vene ei koskaan pääse etäälle rannalta.
-Dale Carnegie
Jos kokee, että joinakin hetkinä pitäisi toimia jollain tapaa toisin, niin yleensä sillä hetkellä pitäisi juurikin toimia toisin.
Palataan takaisin hölkkäyksen pariin. Minä, joka en ole ollut koskaan ”hyvä” liikunnassa, hölkkäsin ensimmäistä kertaa talvella + ja vieläpä ilman mitään turhaa kitinää siitä hölkkäämisestä.
Voisin sanoa, että en hölkännyt hyvin tänään koska en hölkännyt pitkää matkaa. Mutta asia ei ole niin, minä olin hyvä kun hölkkäsin. Kun tänään lähdin hölkkäämään, niin otin mukaani vain sen mitä tarvitsin, kehoni + toimivat kengät. Ei siihen tarvita tähtiä taivaalta jotta onnistuisi.
Palataanpa takaisin tuohon ”hyvänä” olemiseen. Mikä on sinun mielestäsi hyvä?
Onko ajatus hyvästä se, että juoksee 15 km matkan alle tunnissa? Se on kieltämättä hyvä suoritus.
Onko se hyvä, että ihminen joka ei ole ikinä hölkännyt, niin lähtee ulos ja hölkkää 100 metriä? Kyllä se on.
Se, että joku juoksee 15 km matkan ja toinen juoksee 100 metrin matkan, ne ovat kummatkin hyviä. Ei ole olemassa huonoa tulosta. On olemassa vain hyvä kunto tai huono kunto. Hyvä kunto ei tule itsestään. Huono kunto ei tarkoita sitä, että ihminen olisi huono. Kuntoa pitää kehittää.
Jokaisella on oma lähtötasonsa. Se, että juokseeko 100 metrin matkan vai 15 kilometrin matkan, sillä ei ole väliä. Sillä on väliä, minkä panoksen antaa itsestään.
Useimmiten ihminen joka ei pääse kotoaan 100 metriä kauemmas, on antanut itsestään niin hurjasti, että se panos on sitä tasoa mitä joku huippu-urheilija kokee juostuaan todella pitkän matkan. Se, että mitä ihminen antaa omalla panoksellaan, on tärkeämpää entä kuin saavutettu tulos.
Ei kannata miettiä sitä, että kuinka pitkän matkan voi juosta ja kuinka nopeaa. Parempi olisi jos keskittyisi pelkästään siihen, että minä osaan ja voin olla hyvä. Jos jalat kantaa ja pääsee ulos kotoansa, niin anna mennä vaan.
Se huippu- urheilijakin joka juoksee kilometritolkulla päivässä, niin tuskin hänkään on heti synnyttyään ollut huippu- urheilija ja tyyliin juossut synnytyslaitokselta suoriltaan maratonin. Onhan se huippu- urheilijakin ihminen ja opetellut ensin kävelemään ja sitten juoksemaan.
Olen tekosyiden mestari – keksitkö sinä ikinä tekosyitä jotta pääsisit pälkähästä?
Itse voin kyllä ihan käsi sydämellä olla rehellinen ja myöntää, että olen keksinyt niin paljon syitä sille, että miksi minun ei pitäisi hölkätä.
TOP 5 parasta tekosyytäni joita olen käyttänyt, jotta minun ei tarvitsisi hölkkätä
- Olen ylipainoinen ja kehoni nivelet rasittuvat hölkkäämisen seurauksena
- Olen huono juoksemaan, vaikka en ole ikinä juossutkaan pitkää matkaa
- En osaa juosta hyvin, saatikaan hölkätä
- Olen liian hidas
- En voi ikinä tulla hyväksi hölkkääjäksi
Jos vihaa hölkkäämistä, niin voiko siitä ikinä tykätä?
Voiko hölkkää edes vihata? Itse koen, että olen ollut vastarannan kiiski hölkkäämisen suhteen. Ensimmäisen hölkkäni juoksin toissa vuonna. Oma- aloitteisesti minua ei ole nähty juurikaan ulkona juoksemassa, paria kertaa lukuunottamatta.
Johonkin asiaan voi kokea vihaa jos sitä ei itse osaa. Jos jonkun asian osaa, niin tuskin sitä vihaa. Mutta miten voi osata jos ei kokeile? Mutta vaikka osaisikin, niin ei siitä voi aina välttämättä nauttia? Mutta nautinto tulee rajojen ylittämisestä.
Se on jo rajojen ylittämistä, että tekee sen asian mitä ei halua tehdä.
Oletko sinä mukavuudenhaluinen? Voin omalla kohdallani todeta, että minä ainakin olen. Mukavuudenhaluisuus voi olla vahingollista. En ole luonnostaan sellainen ihminen joka puskee rajojensa yli liikunnan suhteen, mutta haluan puskea.
En tiedä tulenko ikinä rakastamaan hölkkäämistä mutta aion hölkätä kuitenkin joskus. Minua ei kiinnosta, että juoksenko kilometrin vai viisi. Juoksen sen matkan minkä juoksen ja sitä mukaan teen pieniä tavoitteita kunnon kehityksen tahtiin.
Hölkkäämisen hyödyt – kaksi parasta syytä miksi kannattaa hölkätä
Alkuperäinen ideani tämän artikkelin kirjoittamiselle oli se, että sain niin hyvän mielen tämän iltaisesta hölkkäyksestä. Ja haluan jakaa tätä hyvää mieltä muillekin. Jospa joku saisi kiinni tästä hyvästä mielestä siten, että voisi samaistua näihin tuntemuksiini ja itsekin innostua liikkumaan.
Kampaajatuttavani on myös omalla innostuneisuudellaan saanut minun ajatukseni hölkkäämisen suhteen myönteisemmiksi. Puolisoni on myös motivoinut minua liikkumaan. Mutta aina ei välttämättä mene ne sanat perille päähän, joten omassa päässä pitää ne muutokset tapahtua.
Ulkoilma + pieni hengästyminen auttaa ainakin näihin kahteen asiaan
1.Ahdistus + stressi
Ulkoilma tuntuu hyvälle. Jos ahdistaa tai stressaa, niin kannattaa käydä vaikka ilman hölkkäämistäkin ulkona seisoskelemassa. Itse olen ainakin niin paljon sisällä, että aivot ovat jo niin sumussa pelkän sisähuoneilman takia. Varttikin on jo hyvä aika jos käy ulkona.
Hölkkääminen on siitä hyvä, että voi itse säätää omaa hölkkäysnopeuttansa. Jos ahdistaa ja stressaa, niin ne tunteet ovat niin suuria mielessä + kehossa, että ne olisi hyvä purkaa liikunnalla tai rentoutumalla.
Joskus lepo tai rentoutuminen ei auta, vaan täytyy purkaa se ahdistunut olo liikunnalla. Pitää opetella tunnistamaan omat tarpeensa ja sitä kautta lähteä purkamaan sitä huonoa oloa.
Joskus ahdistunut olo voi tulla liikkumattomuudesta. Ihminen on luotu liikkumaan ja jos ei liiku yhtään, niin kehossa ja lihaksistossa tulee jumeja ja tukoksia.
Ahdistuksen ja stressin kestää paremmin jos pitää huolta omasta kehostaan.
2.Aineenvaihdunta
Pieni hengästyminen saa aineenvaihdunnan käyntiin. Ei oikeasti tarvitse mitään tuntikausia kestävää juoksua tai salia, vaan pieni hölkkääminen saa kehon lämpimäksi ja posket punaiseksi.
Yksikin pieni hölkkäyskerta voi pyöräyttää aineenvaihdunnan hyvin käyntiin, jos on ollut ongelmia jumittuneen aineenvaihdunnan kanssa.
Joskus voi tehdä vaikka muutaman askelkyykyn tai punneruksia kotona, ne eivät vie montaa minuuttia sen päivän vuorokaudesta. Aloittaminen on ehkä se vaikein asia. Pitää vaan yrittää irtaantua omista hommistaan siksi aikaa, että tekee pienet liikunnat.
Jos on aikaa miettiä, että voisi liikkua, niin yleensä on sitten aikaa myös oikeastikin liikkua. Tästä lähtien pyrin siihen, että jos mietin hölkkäämistä tai punnerruksia, niin miettimisen sijasta teen ne asiat.
Hölkkä ja laihdutus – laihtuuko hölkkäämisellä?
Näkemykseni asiaan on se, että hölkkääminen voi tukea painonpudotusta mutta hölkkääminen ei yksistään laihduta.
Sekin on hieman mietinnän alla, että jos hölkkääminen muokkaa kehoasi ja kehosta palaa rasvaa – 2kg mutta lihasmassasi nousee +2kg, niin silloinhan ei ”laihdu”? Eikö se kehonkoostumus ole tärkeämpi, entä kuin ”laihtuminen”?
Kyllä itse ainakin painaisin mieluiten 75 kiloa ja täyttä lihasta, entä kuin 65 kiloa ja lihasmassa olematon. Tälläkin hetkellä lihasmassani ei ole kummoinen.
Ruokavalio on tärkeämpi asia painonpudotusta ajatellen. Liikunta on hyvä tuki painonpudotukselle ja liikunnasta on monia muitakin hyötyjä.
Liikunnan hyödyt painonpudotuksessa
- liikunnan avulla mieliala paranee
- liikunta kehittää kuntoa
- liikunnan avulla voi päästä lihaskivuista eroon
- liikunta muokkaa kehonkoostumusta
Tykkäätkö sinä hölkkäämisestä ja liikkumisesta? Mistä löytää motivaatiota liikkumiselle sellaisina päivinä, kun sitä liikuntaa juuri tarvisi?
Huippu postaus jälleen kerran ja hienoja ajatuksia liikunnasta puolesta ja vastaan ?
Hei ja kiitos jälleen kivasta & piristävästä kommentista ❤ tosi usein omalla kohdallani on riittänyt tekosyitä sille, että miksi ei lähtisi mukavuusalueelta pois ?